lauantai 5. syyskuuta 2009

Lauantai

Oon jo pitkään haaveillu pääseväni hierojalle ja nyt kun paikallisessa Kauneutta sinulle ja lupa rentoutua -liikkeessä oli tarjouskampanja, päätin rohkeesti varata ajan itelleni. No sain ajan eiliselle ja töitten jälkeen kiireellä kipitin kyseiseen paikkaan, joka sijaitsee upeassa vanhassa puutalossa. No siinä pihalla sitten jotenkin kompuroin rappusissa ja seuraavana havahduinkin siihen, ku makasin ihan mahallani niissä portaissa. Pihalla oli samaan aikaan useampi mieshenkilö, joten äkkiä nousin ylös ja toivoin, ettei kukaan nähny. No sit yks poika tuli kuitenkin kysymään, että ei kait sattunu. Siinä sitten häkeltyneenä heti kieltämään ja sanomaan, että kunnossa ollaan, vaikka samalla tunsinkin polvessa melkosta jomotusta. Kiipesin kuitenki rohkeesti yläkertaan, jonne äskeinen poika tuli perässä. Lopulta paljastuikin, että kyseinen poika oli se minun hieroja. Jostain syystä olin ihan äärettöämän häkeltyny ja nolostunu :D. No mutta ei kait siinä.

Se poika oli ammatiltaan urheiluhieroja ja osas tosiaanki hieroa oikeist paikoista. Aiemmin oon käyny hierojalla, jotka ei oo ollu mistään kotosin ja joiden käsittely ei oo tuntunu missään. Pakko sanoa, että nyt kyllä tuntuu. On nimittäin koko yläselkä ihan hurjan arkana! Tosin mie uskon, että se hieronta aukas monia jumikohtia tuolta selästä ja että tää kipukin menee ihan pian ohi. Sen verran hyvin se hiero, että taijan mennä vielä uudestaankin samalle hierojalle.

Kun pääsin kotia, riisuin housut ja katoin mitä kaatuminen oli saanu miun polvelle aikaseks. Noh, polvesta oli lähteny nahkat ja siihen oli tullu hirmunen turvotus ja mustelma. Reidessä sama juttu. Eli tämän tarinan opetus vois olla: opettele nousemaan rappuset :D

Kävin justiinsa herättelemässä Tommin, koska meillä on vielä paljon tekemistä tänään. Ensinnäkin pitäis lähtee viemään Renen ristiäislahja Tommin äitille ja sitten olis tarkotus suunnata kaupungille. Sieltä miun pitäis jollain ihmeen keinolla yrittää löytää itelleni uudet housut ja paita. Miun housutilanne on nimittäin ihan järkyttävän huono ja nuo yleensä käyttämäni housut tais vielä eilen vähän rikkoontua siinä kaatumisrytäkässä. Eli housuostoksille mars mars! Kaupungilla arveltiin käydä vielä syömässä wokkia Hyveessä ja sen jälkeen kipasta kaupasta jotain ilolientä, sillä illalla on tiedossa kavereitten tupaantuliaiset! Ohjelmaa siis riittää.

Olin onneks osannu varautua näihin tän iltaisiin tupareihin suht ajoissa ja olin hankkinu eräästä paikallisesta liikkeestä (ylläri ylläri) Kettunen ja Karhunen -taulun. Taulu on nimeltään Onnen Apila ja siinä on taustalla aiheeseen sopivasti oma talo. Tämän lisäks kävin eilen ostamassa Muumi-rasian, jonka sisään aion laittaa perinteisesti ruisleipää ja suolaa, sekä Marimekon uusia servettejä. Toivottavasti Johanna ja Ville tykkää lahjastaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti